Kahvi saapui Eurooppaan arabimaailmasta
Kahvipensas on peräisin alunperin Afrikasta, jossa pensaan lehtiä ja papuja käytettin jo jollakin tapaa hyväksi. Paahdetuista pavuista alettiin kuitenkin valmistaa juomaa vasta, kun kahvi saavutti Arabian niemimaan.
Perimätieto esittää monia tarinoita ensimmäisestä kahvinjuojasta. Jotkut kertomukset esittävät kuningas Salomonin ensimmäisenä kahvin käyttäjänä, toisten mukaan kyseessä olisi profeetta Muhammed. Laajimmalle levinneen tarinan mukaan kahvin keksi Kaldi-niminen vuohipaimen, joka kiinnitti huomiota paimentamiensa vuohien outoon käytökseen sen jälkeen, kun vuohet olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Niin tai näin, ensimmäiset viittaukset kahvilan olemassaoloon ovat peräisin Mekasta vuodelta 1511. Jo tuolloin Mekka oli islamin pyhä kaupunki vuosisatojen ajan. Islam ei hyväksy alkoholin käyttöä, mikä varmasti osaltaan vauhditti kahvin suosion nousua kaupungissa. Kun kapakoissa käynti oli syntiä, saattoivat kaupungin miehet tavat toisiaan kahviloissa. Euroopan ensimmäinen kahvila avattiin vielä saman vuosisadan aikana Konstantinopoliin. Siellä asiakkaille oli heti alusta pitäen tarjolla sekä tavallisia että luksuskahviloita. Niissä asiakkaat joivat kahvia, polttivat tupakkaa ja pelasivat shakkia. | Englantiin kahvilakulttuuri saapui 1600-luvun puolivälissä, kun Lontoon ensimmäinen kahvila avattiin vuonna 1652. Englannista ei kuitenkaan koskaan tullut erityisen kukoistavaa kahvilamaata, ja lopulta suuri osa kahviloista muuttui pubeiksi. Merkittävä syy kahvilakulttuurin ohuudelle löytyy tietysti teen suuresta suosiosta brittiläisen imperiumin alueella.
Ranskan ensimmäinen kahvila avattiin Marseilles'sa vuonna 1671. Ranskassa kahviloiden kulta-aikaa oli varsinkin 1800-luku: esimerkiksi Pariisissa oli vuosisadan alussa peräti 600 kahvilaa! Kahviloiden historiasta puhuttaessa ei tietenkään pidä unohtaa Wieniä. Vuonna 1683 kaupunkiin perustettiin kahvila, kun kaupunkia piirittäneiden turkkilaisten joukkojen jäljiltä löytyi kaikkea kiinnostavaa sotasaalista. Näiden joukossa oli säkkejä, joita ensin epäiltiin kamelinrehuksi. Kauppias Franz Georg Kolschitzky kuitenkin oivalsi, että säkeissä oli kahvinpapuja. Hän kuljetti säkit kaupunkiin, ja keitti niistä kahvia turkilaiseen tapaan. Kahvilabisnes ei kuitenkaan heti käynnistynyt kunnolla, sillä outo juoma ei erityisesti miellyttänyt wieniläisiä. Ovelana liikemiehenä Kolschitzky kehitti juomaa lisäämällä siihen hunajaa ja maitoa. Vaaleampi ja makeampi juoma alkoi tehdä kauppaansa mainiosti! |