Kahvilaatu vaihtelee tuottajamaan mukaan
Maailmassa on kahvilajeja yli 60, mutta niistä oikeastaan vain kaksi ovat sellaisia, joilla on merkitystä markkinoilla. Nämä ovat arabica (eli coffea arabica) ja robusta (eli coffea canephora). Muita viljellään joko hyvin vähän tai niiden myynti ole samanlaisissa mittakaavoissa kuin kahden edellä mainitun.
Arabica on peräisin Etiopiasta, ja arabica laatunsa ja helpomman viljelynsä vuoksi on levinnyt ympäri maailmaa. Sitä viljellään kaikkein eniten, eli noin 65 prosenttia koko maailman kahvin tuotannosta. Se on maultaan melko makurikas, mutta samalla kuitenkin pehmeä. Robusta on alun perin lähtöisin Kongosta, ja nykyisin sitä viljellään kaikissa Afrikan alueissa, joissa on trooppinen ilmasto. Robustan viljely kattaa 35% koko maailmassa viljeltävästä kahvista, eli se jää suosiolla arabicalle toiseksi. Robustan viljely vaatii omanlaisensa ilmaston, jonka vuoksi se ei varmasti ole saavuttanut niin laajaa viljelymahdollisuutta kuin edellä mainittu arabica. Afrikassa sitä viljellään mm. Indonesiassa ja Vietnamissa. Robusta yleensä paahdetaan tummana, ja sitä käytetään erikoisempiin kahvijuomiin kuten epressoon sekä muihin ranskalaistyyppisiin kahvista tehtyihin juomiin. Robusta mahdollistaa creman muodostumisen juoman pinnalle. Yleensä kahvia viljellään trooppisessa ympäristössä. Kauriin ja kravun kääntöpiirien välissä sitä viljellään kaikkein eniten. Tämä johtuu osittain myös siitä, että kahvin viljely vaatii lämmön lisäksi myös runsaat sateet. Suosituimmista kahvilaaduista arabican kasvatukseen ideaali lämpötila on 15-24 astetta, ja robuksen puolestaan korkeampi, eli 24-30 astetta. Kylmää kahvi ei kestä lainkaan, jonka vuoksi sitä on lähes mahdoton kasvattaa sille sopimattomissa olosuhteissa. | Eniten kahvia viljellään Etelä-Amerikassa. Toista sijaa pitää Keski-Amerikka, sitten Afrikka. Neljänneksi eniten kahvia viljellään Aasiassa, ja viidenneksi eniten puolestaan Oseaniassa. Kahvia viljellään yli 60 eri maassa. Näistä suurimmat ovat Brasilia, Vietnam, Intia, Kolumbia ja Indonesia. Brasilia on näistä kärkisijalla, ja sieltä tuleekin vuodessa yli 23 miljoonaa säkkiä kahvia ympäri maailmaa. Lähes kaikki kahvi on vientituotetta.
Kahvin viljelymaista johtuen kahvi kerätään myös eri tavoin. Yleensä kahvi saatetaan korjata puimurilla, mutta edelleen suurin osa kahvista kerätään käsin. Kahviviljelmät ovat myös yleensä niin epätasaisessa maastossa, että puimurilla on lähes mahdoton niitä kerätä. Puimurilla kahvin kerääminen onnistuu lähinnä tasankoalueilla, eli useimmiten esim. Brasiliassa. Silti Brasiliassakin suurin osa kahvipavuista kerätään edelleen käsin. Käsin taas poimitaan yleensä Kolumbiassa, Afrikassa ja usein myös Keski-Amerikassa. Tämä johtuu osittain myös siitä, että epätasaisessa ympäristössä kahvipavut valmistuvat eri tahtiin. Koneellisesti poimittuna saatetaan poimia myös kypsymättömiä kahvipapuja, eikä kaikki pavut ole näin ollen käyttökelpoisia. Toinen kahvin viljelypaikkaan kohdistuva vaatimus on kahvin kasvatuspaikan korkeussijainti. Kahvin viljelyalueen korkeudella meren pintaan nähden on merkitystä mm. kahvin makuun liittyen. Korkeammalla kasvatetut kahvit ovat yleensä aromaattisempia ja makurikkaampia. Tarkimmat kahvin ystävät huomaavat eron myös tietyn maaperän ja ympäristön välillä. Arabicalle toivotuin ja paras korkeus on 1000-2000 meren pinnan yläpuolella, kun taas vastaavasti vähemmän suositumpi robusta kasvaa parhaiten 100-700 metriä meren pinnan yläpuolella. |